Valkoisista, harsomaisista pesistään kuoriutuvat toukat (thaumetopoea pityocampa) laskeutuvat puista maahan, jossa ne etenevät pitkänä kulkueena koteloituakseen maan alle. Toukat irrottavat vaaran uhatessa piikkimäiset poltinkarvansa, joiden erittämä ärsyttävä aine aiheuttaa iholle leijaillessaan kutinaa ja näppylöitä. Lapsilla ja allergikoilla reaktio voi olla rajumpi, jopa anafylaktinen shokki. Koirat saattavat maata tutkiessaan tai tassuja nuollessaan saada toukkien poltinkarvoja suuhunsa, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa kuolioita tai jopa tukehtumisen.
Jos koiran kieli tai huulet siis kesken ulkoilun turpoavat tai lemmikki kuolaa rajusti ja yrittää raapia suutaan, on syytä lähteä välittömästi lääkäriin ja ensiapuna huuhdella kieli ja suu runsaalla vedellä niin, ettei koira kuitenkaan niele vettä ja sen mukana myrkkyä. Huuhteluun voi käyttää myös fysiologista suolaliuosta.
Paras tapa välttää toukkia on pysytellä kaukana männyistä ja muista havupuista aikana, jolloin toukat ovat liikenteessä. Havumetsien lisäksi toukkia esiintyy myös kaupunkialueella puistoissa ja puutarhoissa. Jos toukkia havaitsee omalla pihalla tai julkisilla viheralueilla, niistä pyydetään tekemään ilmoitus paikallisille viranomaisille, kuten poliisille tai kaupungintalolle.
Jos toukkakulkueeseen törmää metsässä tai puistossa, ei ruskea-oransseihin toukkiin pidä missään nimessä mennä koskemaan tai edes ihmettelemään läheltä, vaan siirtyä suosiolla kauemmas. Jokaisella toukalla on keskimäärin puoli miljoonaa myrkyllisiä aineita sisältävää karvaa, jotka voivat levitä ilmaan myös ilmavirtausten mukana, joten ne voivat päätyä iholle, vaikka toukkaan ei koskisikaan.